29.11.2017: Yritykset uskovat suhdanteiden kohenevan

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2017

 Pohjois-Karjalan kauppakamari on toteuttanut vuodesta 1982 lähtien teollisuuden suhdannebarometria, jossa on pyydetty pohjoiskarjalaisia yrityksiä arvioimaan, mihin suuntaan niiden liikevaihto, kannattavuus, hintataso, tilauskanta, vienti, työvoima ja investoinnit kehittyvät. Syksyllä 2008 barometri laajennettiin kattamaan myös palvelu- ja rakentamistoimialat, ja vuonna 2011 mukaan tuli muut toimialat -kategoria. Kysely on valtakunnallisesti verraten varsin kattava ja pitkien perinteiden ansiosta se antaa luotettavaa ja vertailukelpoista näkökantaa suhdanteiden muutoksiin. Pohjois-Karjalan kauppakamari toteuttaa kyselyn aina huhti- ja lokakuussa. Tulokset käsitellään toimialoittain eikä yksittäisen vastaajan tietoja esitetä tai tuoda ilmi.

Syysbarometri 2017 toteutettiin 9.-30.10.2017 sähköisenä Questback Essentials -kyselynä pohjoiskarjalaisille yrityksille. Kysely lähetettiin kauppakamarin jäsenyrityksille sekä kehittämisyhtiöiden yritysrekisteristä valitulle joukolle kohdetoimialojen yrityksiä. Vastauksia kyselyyn saatiin 259 kappaletta, joita teollisuudesta 64 kpl, rakentamisen alalta 32 kpl, palvelualoilta 140 kpl sekä muilta toimialoilta 23 kpl. Henkilöstömäärältään suurinta osaa (59 %) edustivat alle 10 työntekijää työllistävät yritykset.

Suhdanneodotukset vahvistuneet isoilla yrityksillä

4 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo suhdanteiden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana huomattavasti, 43 % odottaa vähäistä kohentumista. 41 % olettaa suhdanteiden pysyvän ennallaan, kun taas 11 % epäilee suhdanteiden huonontuvan vähän tai merkittävästi tulevien kuukausien aikana.

Viime kevääseen verrattuna odotukset taloudellisten suhdanteiden kehittymisestä ovat kaikilla toimialoilla hienoisen alavireiset, mutta selkeimmin usko on koetuksella rakennusalalla, jonka saldoluku on laskenut kevään 49:stä 16:teen.

Liikevaihtoluokan mukaan tarkasteltuna aavistuksen kevättä positiivisemmaksi seuraavan puolen vuoden suhdanteet koetaan suurissa, liikevaihdoltaan vähintään 50 miljoonan euron yrityksissä sekä firmoissa, joissa liikevaihto liikkuu 500 000 ja miljoonan euron välillä. Muutoin odotukset ovat toimialakohtaisen vertailun mukaisesti kokeneet pienen notkahduksen.

Liikevaihtoaan oli kasvattanut 48 % vastaajista. Kuten keväällä 2017, selvintä kasvu oli tälläkin kertaa teollisuuden alalla, jolla 55 % vastaajista kertoi liikevaihtonsa kasvaneen. Liikevaihdon saldoluvuissa kasvu näkyi ainoastaan palvelualalla, vaikka kaikkien alojen yhteinen luku kertoi hienoisesta kasvusta.

Yli puolet (59 %) kyselyyn vastanneista odotti liikevaihtoonsa kasvua seuraavan puolen vuoden aikana, noin kolmannes (28 %) oletti tilanteen pysyvän ennallaan ja 14 % epäili liikevaihtonsa pienenevän. Kaikkien alojen yhteistulos ei kokenut muutoksia verrattuna kevääseen 2017. Teollisuuden alalla odotukset liikevaihdon kasvusta olivat selvästi nousseet viime keväästä, kun taas rakentamisen saldoluku kertoi niiden laskeneen.

Kustannukset nousseet selvästi kaikilla toimialoilla verrattuna vuoteen 2016

Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat olivat säilyneet ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna liki kahdella kolmasosalla (65 %) yrityksistä. Myyntihinnat olivat kasvaneet vähän liki neljänneksellä (24 %) kaikista vastanneista, kun taas 11 prosentilla vastanneista hinnat olivat laskeneet. Yleisintä myyntihintojen nousu oli teollisuuden (29 %) ja palvelujen (26 %) aloilla. Rakentamisen alalla vähäistä nousua oli tapahtunut vain 6 %:lla vastanneista.

Edellisvuoteen verrattuna kustannukset olivat pysyneet ennallaan reilulla kolmanneksella (35 %) vastanneista. Kustannusten ilmoitti nousseen 58 % yrityksistä ja vain 7 % totesi kustannusten laskeneen. Kustannusten nousu oli jakaantunut melko tasaisesti alojen kesken.

Teollisuuden tilauskannat vahvoja

Tilauskantoja tarkasteltiin teollisuuden ja rakentamisen osalta. Teollisuuden alan yrityksistä yli puolet (56 %) arvioi tilauskantansa hyväksi tai erinomaiseksi, rakentamisen alalla tasan puolet (50 %) vastanneista päätyi samaan. Kohtalaisena tilauskantaa piti kolmannes (38 %) teollisen alan yrityksistä, kun taas rakentamisessa vastaava luku oli 31 prosenttia. Heikosta tai olemattomasta tilauskannasta kärsi 19 % rakennusalan yrityksistä teollisuuden luvun jäädessä kuuteen prosenttiin. Saldolukujen mukaan tilauskannat olivat viime kevääseen verrattuna kehittyneet molemmilla aloilla positiiviseen suuntaan, selvemmin teollisuudessa.

Työntekijöiden määrä edellisvuoteen verrattuna oli kaikkien toimialojen yhteisen saldoluvun mukaan hienoisessa laskussa. Samalla tasolla se oli pysynyt 62 %:lla vastaajista. Noin neljänneksellä (24 %) työntekijämäärä oli kasvanut ja 14 prosentilla vähentynyt. Viime kevääseen verraten suurinta kasvua työntekijämäärässä on tapahtunut teollisuuden alalla. Liki kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista piti todennäköisenä, että työntekijöiden määrä ei koe muutoksia lähikuukausien aikana. Reilu viidennes (23 %) odotti kasvua, tässäkin tapauksessa selkeimmin teollisuuden alalla.

Investoinnit ja kasvu

Investointiodotusten suhteen näkymät olivat positiivisemmat kevääseen 2017 verrattuna. Hieman yli puolet (57 %) vastaajista odotti yrityksensä investointien pysyvän edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Investointien määrän kasvua odotti lähes kolmannes (31 %), kun taas 12 prosenttia vastaajista näki investointiensa vähenevän tulevaisuudessa. Kasvuodotukset tai -suunnitelmat olivat yleisimpiä teollisuudessa (32 %). Investointien vähenemistä pidettiin todennäköisimpänä rakennusalalla, joskin myös sen odotukset olivat kevääseen verrattuna parantuneet.

Kuten kevään 2017 barometrissa, myös nyt yritykset näkivät kasvuaan eniten rajoittavina tekijöinä kysynnän (43 %) ja ammattitaitoisen henkilöstön (31 %) puutteen. Kolmanneksi suurimmaksi kasvun rajoittimeksi nousi kasvuhalukkuuden puute, jonka osuus oli 17 % kaikista vastauksista.

Teollisuuden vienti kasvaa vahvasti

Yli kolmannes vastaajista (36 %) ilmoitti liiketoimintansa kannattavuuden parantuneen vähän tai huomattavasti. Ennallaan kannattavuus oli pysynyt 41 %:lla vastaajista, kun taas liki neljännes (24 %) näki kannattavuutensa heikentyneen. Rakennusalalla tilanne oli heikentynyt edelleen keväästä 2017 ja yli kolmannes (35 %) vastanneista ilmoitti kannattavuutensa laskeneen. Muilla aloilla kannattavuus oli parantunut muutoksen näkyessä selkeimmin palveluiden alalla, jolla saldoluku nousi miinuksen puolelta peräti 14 yksikköä ja päätyi 12:een yksikköön.

Kannattavuuteen liittyvät tulevaisuudenodotukset eivät kuitenkaan sortuneet synkkyyteen 44 prosentin vastaajista odottaessa yritystoimintansa kannattavuuden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. 41 prosenttia uskoi kannattavuutensa säilyvän ennallaan ja vain 15 prosenttia epäili kannattavuutensa heikkenevän.

Vientiä harjoittavista yrityksistä 42 prosenttia ilmoitti yrityksensä viennin kasvaneen vähän tai huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Hieman useammalla (46 %) vientimäärät olivat ennallaan, ja 12 % vastasi viennin vähentyneen hieman tai huomattavasti. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu viennin saldoluku oli viime kevään lukuihin verrattuna pienentynyt viisi yksikköä. Odotukset viennin kehityksestä olivat kuitenkin valoisat: 52 % vientiä harjoittavista vastaajista odottaa viennin säilyvän ennallaan ja 41 % uskoo sen määrän kasvavan lähiaikoina vähän tai huomattavasti.

Barometrin grafiikka

 



Takaisin